Viime viikolla suunnattiin pojan kanssa Pietarsaaresta kohti Turkua. Matkustimme junalla, kun poika tykkää niistä kovin. Junan vaihto oli , joten päätimme ottaa vasta vähän myöhemmän jatkojunan. Meillä on noin seitsemän tuntia aikaa Tampereella, mutta se meni hyvin nopeasti.
Ensimmäinen mihin halusin mennä oli Muumimuseo. Se sijaitsee Tampere-talossa. Sinne ei onneksi ole pitkä matka rautatieasemalta, joten kävelimme sinne. Ensin piipahdimme siinä viereisessä puistossa katsomassa lampea ja kanoja.
Muumimuseossa ei saa ottaa kuvia, joten nyt en pysty valitettavasti teille näyttämään millaisia ihanuuksia siellä oli. Muumimuseossa kerrottiin aikajärjestyksessä Muumikirjoista. Perusnäyttelyn nimi on Kuinkas sitten kävikään? Näyttely oli mielestäni kiinnostava ja hieman alle 4-vuotias poikanikin tykkäsi siitä kovasti (ei siis ole aikaisemmin pahemmin välittänyt). Hän katsoi innoissaan muumikirjojen kohtauksista tehtyjä kolmiulotteisia kuvaelmia. Monen kohdalla oli nappi, jota painamalla kuuli kyseisen kohtauksen kirjasta. Muutenkin museossa oli jotenkin maaginen tunnelma.
Museokäynnin jälkeen meiltä löytyy pieni muumifani. Hän olisi heti halunnut Muumimyymälästä Muumien laivan ja muumitalon. Pihalla oli vielä ihana pieni Muumipeikko-patsas, jossa otimme kuvia.
Matkamme jatkui ihastelemaan jokinäkymää. Kävimme leikkimässä Pikku Kakkosen -leikkipuistossa. Nälkä alkoi jo tulla, olihan kello jo aika paljon. Lounasaikakin oli mennyt ohitse. Turkulaiset Tampereella ja suunnattiin Hesburgeriin, kun nähtiin sellainen. Syötiin pitkän kaavan mukaan ja poika otti vielä jäätelöä ja mä otin herkku smoothien jälkkäriksi.
Mulla oli onneksi matkarattaat mukana. Poika vaikutti jo väsyneeltä, joten otti niissä päiväunet. Itse vähän kävelin keskustassa ja suuntasin Vapriikkiin. Suunnitelmissani oli alun perin Luonnontieteellinen museo, mutta pojan nukahtaessa suunnitelmiin tuli muutos. Meneillään sattui olemaan Marilyn Monroe -näyttely. Se oli siis myös siellä Vapriikissa. Siellä olikin monen monta museota saman katon alla.
Sain rauhassa kiertää tämän Marilyn -Nainen roolien takana -näyttelyn. Tosin välillä piti kurkata kelloa että varmasti ehdimme Turun junaan. Näyttelyssä oli paljon Marilynin henkilökohtaisia esineitä ja vaatteita. Mukana oli myös elokuvien käsikirjoituksia, sopimuksia ja valokuvia.
Suurin osa esineistöstä on keräilijän (Ted Stampfer) kokoelmasta. Marilynin kuoltua tavarat laitettiin laatikoihin ja ne peri hänen näyttelemisen opettajansa Lee Strasberg. Tavarat olivat laatikoissaan 37 vuotta, jonka jälkeen ne myytiin huutokaupassa.
Näyttelyssä kerrotaan hänen elämäntarinansa lapsuudesta kuolemaan. Marilynillä ei ollut helppo elämä ja hän näki paljon vaivaa tullakseen ihannoiduksi henkilöksi. Marilyn oli fiksu ja filmaattinen sekä rohkea nainen. Mielenkiintoinen näyttely!
Kannattaa ihan paikan päälle mennä katsomaan varsinkin jos vähääkään Marilyn kiinnostaa. Näyttely on avoinna 2.12.2018 asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun piristät päivääni kommentillasi!