Hyväntekeväisyyttä lapsien puolesta

Hyväntekeväisyys on nyt erittäin kuuma puheenaihe, sillä maailmalla on tapahtunut paljon kaikkia kauheuksia. Tulen kerran kuukaudessa kirjoittamaan aina jostain tietystä aiheesta, kun nyt kuulun Mammalandian bloggaajiin. Tämän kuun aiheena on hyväntekeväisyys.

Hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa monella tavalla. Jos löytyy ylimääräistä rahaa niin kuukausilahjoitukset ovat helppo ja kätevä tapa lahjoittaa rahaa. Jokaiselle löytyy varmasti jokin itselle tärkeä kohde. Itselleni tärkeitä kohteita ovat mm. naisten oikeudet ja etenkin lapset. Voi miten ihanaa olisikaan jos jokaisella lapsella olisi hyvä olla ja he saisivat olla onnellisia. 

Kuvat ovat meidän viime viikon Maarianhaminan matkalta ja eivät sen enempää liity juttuun.

Voisin kirjoittaa hyväntekeväisyydestä vainka kuinka paljon, mutta yritän nyt vähän rajata siihen miten itse olen toiminut ja vinkata muutamista hyväntekeväisyyskohteista.

Itselläni on tapana välillä tyhjentää kaappeja ja viedä ylimääräiset tavarat ja vaatteet kierrätykseen. Ainakin täällä Turussa toimii Punaisen Ristin kirpputori Kontti. Sinne on helppo viedä ja lahjoittaa tavaraa, kun ne voi jättää ovensuussa oleviin laatikoihin. Kierrätys on myös mulle tärkeä asia. Kontti työllistää paikallisia ihmisiä ja ostajat voivat tehdä kivoja löytöjä ja tietysti tuloksesta menee rahaa SPR:n hyväntekeväisyyskohteisiin. Toinen mielestäni hyvä vaatteiden lahjoituskohde on Hope yhdistys, joka toimittaa mm. kauden vaatteita suomalaisille vähävaraisille lapsiperheille.

Joskus nuorena vein vaatteita UFF:n laatikoihin, kun niitä löytyy vähän joka puolelta ja ovat siten helposti saavutettavissa. Jossain vaiheessa luin siitä ruotsalaisesta UFFin perustajasta joka elelee lokoisasti jossain lämpimässä omalla saarella UFFin rahoilla. En pidä siitä, että hyväntekeväisyyden nimissä joku rahastaa. Nämä ovat näitä hyväntekeväisyyden kurjia puolia, että jotkut käyttävät sitä väärin. Näin monelta menee usko hyväntekeväisyyteen. Aina välillä on näitä tapauksia, kuten nyt juuri oli tämä nallesalakuljettaja. Paljon on myös puhuttu miten tulevalla lastensairaalalla hyödytään rahallisesti vaikka yritetään näyttää hyväntekijää. Eipä noista aina tiedä!

Eläinsuojeluyhdistykselle ole vienyt isomman määrän huonoksi menneitä petivaatteita ja pyyhkeitä. Vähän parempaa tavaraa lahjoitan välillä netin kautta tori.fi:ssä tai jossain alueemme facebookin lahjoitetaan ryhmässä.

Joulun alla lahjoitan vaatteita ja tavaroita Pelastusarmeijan joulupataan. Se on ollut meidän perheessä sellainen perinne, jonka olen äidiltäni oppinut. Keräyslippaisiin ja kirkon kolehtiin tulee myös lahjoitettua silloin tällöin. Joskus olen itse osallistunut hyväntekeväisyyteen kerääjänä erilaisille järjestöille. Myös erilaiset arpajaiset kiinnostavat, sillä niissä on pientä jännitystä jos voittaa jotain.

Joulun alla joissain kauppakeskuksissa on joulupuukeräys, johon voi lahjoittaa paketin suomalaisille vähävaraisille lapsille. Sinne olen yleensä ainakin yhden lahjan vienyt. Olen itse mukana alueemme MLL toiminnassa. Olen pyörittänyt perhekahvilaa vapaaehtoisena ja yritän auttaa tapahtumien järjestämisessä.

Tässä nyt tulee mieleen ainakin seuraavat järjestöt, jotka auttavat joko suomalaisia tai ulkomailla asuvia lapsia: SOS Lapsikylä, Pelastakaa Lapset, World Vision, Nenäpäivä, Plan International, Osasto 10 (toimintaa syöpää sairastavien lapsien hyväksi, HUS) ja Sydänlapset, VAMLAS (Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö).

Arvostan niin paljon niitä ihmisiä, jotka ilahduttavat sairaita lapsia (esim. sairaalaklovnit). Silloin tällöin somessa törmää ihaniin juttuihin, niistä tulee päivän hyvä hetki, kun saa lukea miten joku pieni lapsi on tullut iloiseksi. Tällaisia uutisia ovat olleet ainakin, kun pienet syöpäpotilaat pääsivät ruokakauppaan ennen virallista aukeamista. Ihana kauppias! Myös tivolit ovat järjestäneet sairaille lapsille kierroksia.

Facebookista löytyy myös ryhmiä joissa näkyy lähimmäisenrakkaus. Siellä on ryhmiä, joissa hyvä kiertää ja tulee itsekin iloiseksi, kun näkee miten toiset tulevat iloisiksi. Hyväntekeväisyydessä on se ihanaa, että antajalle tulee hyvä mieli. Vaikkakaan se ei ole hyväntekeväisyyden itse tarkoitus. On sydäntä lämmittävä nähdä miten joku pieni lapsi tulee iloisiksi vaikkapa hänelle lähetetyistä syntymäpäiväkorteista.

Toisinaan tulee myös ostettua hyväntekeväisyys tuotteita. Juuri oli Roosa Nauha -kampanja, joka onkin jo hyvin tunnettu. Vieraillessani kivalla lastenvaatekirpparilla täällä Turussa löysin heiltä myynnistä ihania tuotteita, jotka ovat Hesburgerin Joy & Hopen tuotteita. Ne olivat itselleni aivan uusi tuttavuus, sillä en ollut nähnyt niistä mitään kampanjaa tai mainosta. Viime viikonloppuna törmäsin mm. näihin ihaniin Joy & Hopen petivaatteisin Turun Marine Palace -hotellissa käydessäni.

Hesburgerin ompelimo työllistää Bangladeshin naisia ja samaan aikaan lapset voivat käydä alakerrassa koulua.

Olen ajatellut, että taaperon hieman kasvaessa valikoisimme yhdessä jostain köyhästä maasta kummilapsen. Näin lapsikin ehkä oppisi arvostamaan hyväntekeväisyyttä ja näkemään toimintaa.

Miten te harjoitatte hyväntekeväisyyttä?

yhteistyössä Mammalandia,

Mammalandia facebookissa