Sukujuhlilla Las Pargas

Kuukausi sitten kerroin teille käynnistämmä Paraisten Boundbirsenissä. Se oli vain pieni (mutta hauska) välietappi matkallamme kohti sukujuhlia. Säätiedotus oli luvannut sadetta ja olimme varustautuneet sen mukaan pihajuhlille. Onneksemme säätiedotus oli (taas kerran) väärässä ja ilma oli mitä aurinkoisin. Lämpöäkin riitti ja olimmekin aika poikki, kun pääsimme keskustasta kävellen vaunujen kanssa juhlapaikalle (ei kovin pitkä matka). Juhlat olivat mieheni serkun uuden asunnon pihalla, jossa on kivasti tilaa.

Ihanan vehreällä pihalla oli mukava istua iltamyöhään asti. Lapsetkin jaksoivat kauan. Viime sukujuhlista (pari vuotta sitten) Tammisaaressa oli suku jatkunut aika lailla. Ikähaarukka oli aikamoinen. Tunnelma oli myös erilainen, sillä nyt pieniä vauvoja ja taaperoita pyöri pitkin pihaa. Lasten tekemisiä on aina mukava seurata.

Meillä oli oikein mukava sukujuhlat (vaikka meidän ryhmä ei tietovisaa voittanutkaan). Hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. Alkuruokana oli mm. lihaa, erilaisia kylmiä kalaruokia kastikkeiden kera ja salaatteja sekä perunoita. Oli todella hyvää. Sitten vasta tajusin, että sieltä oikeasti tulee vielä lämminruokakin. Maistoin yhden ribsin ja söin loput pojalta jääneestä makkarasta. Ribsit olivat kyllä parhaita mitä olen tähän mennessä maistanut. Sitten vielä päälle perinteiset kakkukahvit aveceineen. Herkkuja kerrakseen!

Meidän taapero jaksoi iltamyöhään ja olikin viimeinen taapero pystyssä. Uudessa paikassa on aina paljon tutkimista ja katseltavaa. Varsinkin, kun oli vielä uusia leluja. Toki meillä oli omiakin leluja mukana ja luettiin paljon Herra Hakkarainen- kirjaa, josta tulee eri ajoneuvojen ääniä. Sitten taksi alle ja kotiin nukkumaan.

Järjestetäänkö teillä sukujuhlia?
Millaiset ovat mielestänne onnistuneet juhlat?