Mä olin eilen taaperon kanssa Turun Taiteidenyössä. Tai no oikeastaan illassa, mutta kuitenkin. Treffasin ystäväni ja hänen kaksi lastaan. Me oltiin vähän ajoissa, joten menimme pojun kanssa ensin Citymarketin kautta, jossa nautimme kahvilassa hieman makeaa välipalaa ja ostimme valmiiksi kotiin viemisiä, sillä Fammo oli tulossa meille yökylään. Kahvilassa sattui olemaan tuttuja kerhosta, jossa ollaan käyty viimeksi keväällä. Ehdittiin hieman vaihtamaan kuulumisia kahvikupin äärellä.
Jatkoimme matkaa kävellen kohti Heidekeniä. Siellä oli lapsiperheille suunnattua Taiteiden yön ohjelmaa. Heti portilta taapero sai kaulaansa kultamitalin. Toiselle puolelle laitettiin hänen nimensä ja äidin puhelinnumero, kätevää. Teemana oli lasten olympialaiset. Saimme kivan esitteen, jossa oli olympiarenkaat. Jokaisesta suoritetusta tehtävästä sai värittää aina tietyn värisen renkaan. Menimme sisälle ja olimme ensin ns. vauvojen huoneessa, sillä ystävälläni on pieni vauva. Toki isommatkin saivat sinne tulla. Huoneessa oli pehmolelukylpyjä, tunneli ja erilaisia leluja. Staffan leikki leluilla, oli tunnelissa ja luettiin Pipsa Possu -kirjaa. Äiti sai myös vähän väritellä, sillä vanhemmille oli laitettu kortteja, joissa oli sellainen värityskuvio. Hieman ehdin aloittaa. Siinä mulle iltapuhdetta joksikin aikaa.
Lapsille oli sisällä erilaisia temppuratoja ja tehtäviä. Hieman isommat voisivat harjoitella sarjakuvien tekoa. Me maalattiin jalanmuotoiseen paperiin. Välillä maalia meni kyllä hieman suuhunkin. Sitten leikittiin ja tutkittiin paikkoja. Yhdessä huoneessa oli taidenäyttely.
Ulkona leikittiin hiekkalaatikolla ja laskettiin liukumäestä. Teimme yhdessä puupalikan, jota hioimme ja laitoimme leimasimella kuvia. Hieman kokeilimme asfalttiin piirtämistä liiduilla ja hypimme hieman tehtäväradalla. Ulkona oli myynnissä mm. lettuja, munkkeja ja makkaraa. Maskottikissa oli aika jännä. Vaikka meillä ollaan melko rohkeita niin tuollaiset maskotit jännittää. Silloin ollaan visusti äidin sylissä. Kiinnostusta on kuitenkin ja hahmoja seurataan tarkkaan. Uskalsipa Staffan sanoa käsipäivää Kisun kanssa (äidin sylistä). Pihalla oli myös livemusiikkia ja meidän poju meni heti lähemmäs kuuntelemaan. Hän tykkää konserteista ja menee aina kuuntelemaan jos jossain on livemusiikkia.
Päätin vielä testata hieman rulettia ja ostettiin kolme pyöräytystä. Heti ekalla sain päävoiton! Vaihtoehtoja oli pari. Toinen oli perheliput johonkin hyppimispaikkaan. Se ei ehkä ollut vielä meidän taaperollesopiva. Valitsin liput Turun filharmonisen orkesterin We Come in Peace -esitykseen kahdelle hengelle. Staffan sai pyöräyttää seuraavaksi ja hän sai Batman pikkuauton. Mä pyöräytin vielä viimeisen ja siitä tuli myös pikkuauto. Oli siis kivasti kotiin viemisiä ja isännälle tuliaisia! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun piristät päivääni kommentillasi!