Viime aikoina tuntuu, että meillä on ollut koko ajan jotain pientä ohjelmaa. Tosin oikein kivaa on ollut ja ollaan nautittu elämästä. Blogin kirjoitteluun se on tietysti vaikuttanut. Juttuja on tullut epäsäännöllisesti ja ne ovat olleet enemmän kertomuksia meidän retkistä. Juttuja mulla olisi pää täynnä, mutta en ole ehtinyt kauheasti kirjoittamaan. Nyt ajattelin vähän koota tähän jotain viime aikojen tapahtumia (mitä nyt vielä muistan viimeisten parin kuukauden ajalta).
Välillä ollaan oltu miehen vanhempien luona Raaseporissa muutamia päiviä sekä mökillä. Päästään usein jo keskiviikko iltana lähtemään miehen työn vuoksi, joten meillä on vähän pidemmät viikonloput. Ihanaa! Viime viikolla oltiin Helsingin Lauttasaaressa useampi päivä siskoni luona. Tai siis yövyimme siellä ja pääosin Helsingin keskustassa vietimme aikaa. Itse olin taaperon kanssa päivät, kun mieheni oli parina päivänä kirjoittamassa graduaan Helsingin Yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa. Alkaa olemaan jo hyvällä mallilla hänen työnsä. On kyllä jaksanut ahertaa ja olen tosi ylpeä hänestä. Tulen varmasti kirjoittamaan lähiaikoina enemmän meidän Hesan reissusta.
Sitä aikaisempi viikonloppu meni Kotkassa, jossa olin äitini ja siskoni kanssa. Taapero oli toki myös mukana. Isäntä sai vähän rentoutua kotopuolessa peliensä ääressä. Mulla on sukulaisia Kotkassa joten olimme siellä moikkaamassa ja kävimme kävelemässä puistoissa sekä nautittiin kuuluisista possoista torilla kaffen kera. Tämä viikko on alkanut mulla koiranvahtimisella. Fammolla ja Fafalla on kultainen noutaja, joka oli meillä maanantaista tiistaihin hoidossa. Oli siinä taaperolla hauskaa puuhaa leikkiä ja silitellä koiraa. Meillä bongaillaan muutenkin koko ajan koiria ulkona ollessamme ja Staffan osoittelee niitä ja sanoo hauva, hauva, hauva. Tosin usein se kuulostaa vauva, vauva, vauva.
Suurin muutos meidän arjessa on se, että taaperomme on aloittanut päiväkodissa parina päivänä viikossa. Huhtikuussa olimme pari viikkoa siellä harjoittelemassa ja toukokuussa hän on saanut joutunut jäämään sinne yksin ilman vanhempia. Arkisin päivät menevät nopeasti, kun käydään erilaisissa kerhoissa aamupäivisin. Nyt suurin osa on tosin jo jäänyt kesätauolle. Ihan joka päivä ei käydä eikä ehdittäisikään. Mummolassa ja siskojeni luona yritetään myös ehtiä käymään. Turussa tapahtuu paljon kaikenlaista pientä kivaa ja ollaan oltu mukana erilaisissa tapahtumissa. Jottei olisi ihan liikaa puuhaa niin joinain iltoina on vain kiva olla kotona perheen kanssa.
Me ollaan ehkä vähän kulinaristeja. Hulluista päivistä on jo jokunen aika, mutta mies kävi silloin kaupassa useampana päivänä ja oli ostanut kaikkea kivaa ruokakaupasta. Herkuteltiin sitten useampana päivänä sieltä ostetuilla hyvillä ruoilla. Vietiin myös anoppilaan kassillinen herkkuja tuliaisiksi, joista anoppi sitten loihti seuraavana päivänä ihania pihvejä ja muuta hyvää. Jälkkäriksi ostettiin tietysti haamuleivoksi ja haamurahkaa. Ne ovat meidän perinteinen tapa "juhlia" Hulluja päiviä. Itseltäni jäi koko hullutus välistä tänä vuonna. Kuvastossa ei nyt ollut mitään sellaista mikä olisi mua sinne erityisemmin vetänyt. Edellisvuonna tilasin netistä haluamani, sillä poika oli juuri syntynyt.
Olen yrittänyt syödä vähän terveellisemmin. Mieheni toikin Stockalta tuollaista salaattia ruoaksi yhtenä päivänä, kun sanoin, että jotain kevyttä. Olen vähän yrittänyt syödä terveellisemmin, jotta saisin painoa pois. Vastapainoksi tulee kyllä vieläkin liian usein syötyä kakkupaloja.
Pojalla oli kova influenssa huhtikuun alkupuolella sekä lisäksi korvatulehdukset kummassakin korvassa. Voi pientä ressukkaa! Olen itse ollut kevään aikana tosi väsynyt. Olen huono nukkumaan ja herään pojan jokaiseen inahdukseen vaikka nukkuukin omassa huoneessaan. Nyt on jo parina viime viikkona tuntunut ihanalta, kun se suurin väsymys on poissa. Ihanaa! Nyt olisi tarkoitus vähän uudistaa pojan huonetta ja hankkia ainakin uusi sänky hänelle. Ollaan sitä menossa tänään metsästämään ja pitääkin tässä kohta lähteä hakemaan isäntä töistä ja poika päiväkodista.
Aurinkoista päivää kaikille!
Meidän likka on kans ihan hulluna koiriin! Niitä osotellaan vaunuista jo kaukaa kun näkyy että haukku lähestyy, samoin kaikki muu pysähtyy kun telkkarissa tulee joku koiramainos tai hän näkee auton ikkunasta koiran jossakin :D meillä on vaan kissa, mutta pitää varmaan ostaa koirakaveri joskus kun päästään omakotitaloon :)
VastaaPoistaJoo, täällä siis ihan sama juttu -bongaa jo kaukaa hauvat =D Mä luulen, että meille riittää, kun päästään anoppilaan paijailemaan hauvaa. Ja on se tosiaan välillä meillä hoidossakin, mutta hieman hankalaa tosiaan täällä kerrostalossa.
PoistaValon lisääntyessä koneella olo taitaa monella vähentyä :) Meillä kuopus pelkää koiria ja niitä meillä on kuitenkin kotonakin useampi kappale. Tosin kuopus nyt pelkää kaikkia eläimiä paitsi pupuja, lampaita yms. hänen mielestään maailman suloisempia. Ihania kesäpäiviä♥
VastaaPoistaNiin totta =D Tuntuu, että me ollaan nyt koko ajan menossa johonkin, kun talvella vaan kyhjötellään kotona.
PoistaAika jännä, kun pelkää vaikka teillä on koiria. Mutta toisaalta varmaan ihan hyvä ettei liiankaan rohkea ole.
Meillä kanssa puput ovat kova sana :) Pupu, pupu sitä myös toistetaan. Varsinkin, kun lempipehmolelu on pupu ja meidän taloyhtiön pihalla ollaan nähty useana päivänä lemmikkipupu lenkillä. Kiitos ja ihanaa kesää myös sinulle! <3