Piece of Cake ja hieman kulttuuria

Kuulimme, että Taidemuseossa on ihan kiinnostava näyttely meneillään, vaikka taiteilija onkin vähän tuntemattomampi monelle. Kuulemma olisi ihan näkemisen arvoinen. Päätettiin sitten kanssa mennä katsomaan, kun tykätään kulttuurista. Mentiin koko perhe jo aamupäivästä Turun keskustaan. Frej keksi eilen, että mentäs samalla jonnekin ulos syömään lauantain aamiainen.

Yritin vähän netistä katsella aamupalapaikkoja, mutta suurin osa Turun keskustan (lounas)ravintoloista on auki vain maanantaista perjantaihin. Jokusen paikan löysin jossa on tarjolla aamiaisbuffet lauantaisin. Niistäkin suurimman osan hylkäsin heti melko korkean hinnan vuoksi. Ei me kuitenkaan aamupalalla niin hirveästi syödä. Päädyttiin menemään Turun Kauppahallissa sijaitsevaan Piece of Cake -kahvilaan. Sieltä löytyy MBakeryn tuotteet, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi leipomoksi.

Ollaan oltu siellä kerran aikaisemminkin aamupalalla ja oli hyvää. Sinne on helppo mennä, kun on niin keskeinen sijainti ja tarvittaessa löytyy lastenhoitohuone. Kauppahallissa on muutenkin kiva käydä syömässä. Ollaan käyty siellä aina välillä mammaporukalla. Jokainen voi ostaa haluamastaan ravintolasta annoksen, mutta silti voidaan istua yhdessä. Ravintolapäädyssä on sellainen yhteinen ruokailutila. Tosiaan lasten kanssa täällä on kiva käydä, kun on tilava lastenhuone (mahtuu kärryt) ja löytyy useampi syöttötuoli.

Staffan tykkäsi kovin puurosta. Itse pidin eniten tuoreesta pehmeästä leivästä ja smoothiesta. Kahvihammasta jäi kuitenkin hieman kutkuttamaan, kun tarjolla ei ollut mitään makeaa. Viime kerralla oli MBakeryn ihanaa kakkua. Karjalan piirakkani olisi kaivannut munavoita, jota myös viime kerralla löytyi. Isäntä mainitsi, että olisi ottanut smoothieta lisää, mutta sitä ei oltu lisätty enää tarjolle, vaikka aamupalan sulkemiseen oli vielä puoli tuntia aikaa.

Tulimme kuitenkin kummatkin täyteen ja ruoat joita söimme olivat hyviä ja tuoreista raaka-aineista.

Staffan kaipasi liikkumista, joten menimme vähäksi aikaa Forumiin. Perhekahvila Leikkilä ei ollut auki, mutta Forumin käytävilla sai hieman tepastella. Sieltä löytyy myös pieni leikkipaikka, jossa Staffan tykkäsi leikkiä pikkuautoilla.

Ehdittiin vielä Turun Taidemuseoon katsomaan Nils Dardellin taidetta (Nils Dardel ja moderni aika -esittely), sillä huomenna on näyttelyn viimeinen päivä. Se oli alkuperäinen keskustassa käyntimme syy. Rattailla pääsi sisään näppärästi sivuovesta. Kiertelimme ja katsoimme hienoja tauluja. Staffan taisi huomata avaroiden tilojen kaikuvan kivasti, joten päätti pitää koko ajan pientä hyrinää päällä. Siirryimme yläkertaan, jossa oli juuri alkanut taiteilija esittely. Hän itse kertoi taideteoksestaan. Onneksi poika tajusi olla täällä hiljaa.

Kuten usein museoissa niin myöskään täällä ei saanut kuvata. Syksyllä haluaisin taas mennä tuonne. Silloin siellä on esillä Helene Schjerfbeckin taidetta.

 Lopuksi kävimme vielä hieman Stockmannilla ruokaostoksilla ja löysin tulevaa etelän matkaamme varten Staffanille pienen repun.